Käsikirjoitus: Reko Lundán
Ohjaus: Hiski Toikkanen
Sävellys: Mette Toikkanen

Tragikoominen perhehistoriikki 50-luvun lopulta vuosituhannen vaihteeseen, tarina isästä, äidistä ja kaksosista. Kertomus perheestä ja sen menettämisestä, anteeksiannosta ja sen vaikeudesta, yksinjäämisestä ja itsensä löytämisestä.

Isä joutuu yksinhuoltajaksi, koska äiti, Hanna, on aina jossain muualla, pettämässä itseään ja hiljalleen alkoholisoitumassa. Lapset kaipaavat äitiä; sisarusten katkeruus purkautuu vasta aikuisena sairaalassa, jonne äiti on joutunut aivoverenvuodon jälkeen, autuaan hassahtaneena.

Näytelmä liikkuu tunteiden ja muistojen ohjaamina ketterästi ajasta ja paikasta toiseen, käsitellen Rinteen perheen menneisyyttä monien sukupolvien ajalta ja tutkien useille eri aikakausille tyypillisiä haasteita ja käyttäytymismalleja mutta keskittyen erityisesti 1970–80-lukujen vaihteeseen ja etelähämäläiseen kylään sekä varuskuntakaupunkiin.

Näytelmä on totuudenmukainen ja raastava mutta samaan aikaan haikea ja toiveikas komedialla ja kommelluksilla höystetty tarina elämästä ja sen mukana tulevista haasteista.

”Son ninku elämäss, ain joku eksyy.”